Kistkan kanssa

Kun ei pääse kurssille, pitää vain ruveta opettelemaan itse kantapään kautta -tekniikalla. Munien maalaus vahatekniikalla oli hyvin rauhoittavaa: mieheni oli Brysselissä terrori-iskujen aikaan, ja vaikka nopeasti sainkin tiedon, että hän oli kunnossa, tilanne hermostutti silti. Niinpä keskityin opettelemaan minulle aivan uutta asiaa.

Tein valmiiksi muutaman värin ja järjestelin kaikki tarvikkeet käden ulottuville. Katselin vähän netistä videoita ja kyselin neuvoja Sirpalta pariinkin otteeseen uskonvahvistukseksi. Mukavaa, verkkaista, meditatiivista. Saattaa olla suorastaan addiktoivaa, sellainen tuntu ainakin tuli.

Perinteiset pisankamunat ovat täynnä symboliikkaa ja monet mallit näyttävät olevan tarkan geometrisia. Minä kokeilin ihan vapaalla kädellä, luontaiseen tapaani. Oli piristävää huomata, että joka munan kanssa oppi aina hitusen uutta. Ja värien kanss läträäminen nyt on vain niin kivaa. 

Alla ihka ensimmäiset tällä tekniikalla tekemäni munat. Saattaapa niitä tulla tämän pääsiäisen aikana vielä lisääkin, elleivät muut projektit aja ohi.

Hyvää pääsiäistä kaikille!