keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Lukulistalla: Makramee. Solmeile koruja, asusteita ja käyttöesineitä

Olin pari vuotta sitten Laura Pajarisen makrameekurssilla, ja siitä jäi takaraivoon ajatus, että harjoittelua täytyy jatkaa jossain vaiheessa.

Kolmiulotteinen hahmotus ei ole varsinaisia vahvuuksiani ja olen ajatellut, että siitä johtuu myös se, että minun pitää katsella solmuntekokuvia erityisen tarkkaan. Ja kokeilla ja kokeilla. Ja purkaa ja tehdä uudestaan.

Olinkin jo vähän odotellut, että suomeksi ilmestyisi jokin makrameekirja. Ja Moreeniltahan se sitten tuli.


Makrameeohjeita on kyllä ollut useammassakin viime vuosina ilmestyneissä kirjoissa, mutta kokonaista vain makrameehen keskitttynyttä kirjaa ei ole pitkään aikaan ollut markkinoilla. Tervetullut lisä siis.

Yleisilmeeltään kirja on mukavan ja selkeän oloinen, mutta parin kokeilun jälkeen en antaisi ihan täyttä kymppiä kuitenkaan. Olisi ollut eduksi, jos esimerkiksi mallitöissä olisi kerrottu, minkälaista narua on käytetty. Ohut naru on aika ympäripyöreästi sanottu. Ja missä menee narun ja langan raja? No, hienosäädöksihän tämä menee.

Narulla ja narulla (tai langalla ja langalla) on kuitenkin eroa, vaikka paksuus olisi sama.


Kokeilin kirjan Pisarakorvakoruja ja huomasin, että valitsemallani vahatulla polyesterilangalla ei vain saanut kirjan kuvan kaltaista jälkeä ja ohjeessa annettu lankamääräkin oli liian suuri käyttämälleni langalle.  Rupesin sitten muokkaamaan ohjetta oman mielen mukaan, mutta purkuun tuo menee. Kunhan saan hankittua jostain sopivaa narua (lankaa, nyöriä), kokeilen uudestaan.

Seuraavaksi kokeilin Nirkkoreunaista kirjanmerkkiä. Leivonpääketjun tekeminen on helppoa, mutta vaatii silti tarkkuutta, jos haluaa samankokoisa lenkkejä.



Ohjeiden lisäksi kirjassa on ideoinnin avuksi kuvia töistä, joista ei ole ohjeita. Niissä onkin monta sellaista, joita katsoin sillä silmällä, että kunhan opettelen lisää...

 Kyllä tästä kirjasta vielä tulee treenattua. Mukava kirja solmuista kiinnostuneille, mutta supertaitajat varmaan osaavat jo niin paljon, että kirjassa ei ole varsinaisesti uutta. Itse tykkään, jos on jokin opus, josta voi kerrata perusasioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti