Uusi vuosi, uudet projektit

Nukkepuuhien ohella sain ennen h-hetkeä (eli jouluaattoa) hipoen valmiiksi  pitsineuleiset säärystimet, yhden pipon ja yhdet rannekkeet. Kaikki helppoja, tietenkin.

Joulun jälkeen aloin neuloa perussäärystimiä seiskaveikasta, kun varastoista sattumalta löytyi lahjansaajaa miellyttävä väri. Neuloessa tuli taas todetuksi, että on melkoisesti väliä sillä, minkävärisestä ja minkätuntuisesta langasta neuloo. Väri on kiva, mutta seiskaveikka ei tunnu ollenkaan mukavalta käsissä. Onko se aina tuntunut näin karkealta?

Kyllä säärystimet ennen pitkää valmistuvat, mutta seuraava neule on kyllä taatusti jotain muuta lankaa. Todennäköisesti tartun johonkin Puikkomaisterin sukkakirjan ohjeista. Säärystinlankoja varastoista penkoessani löysin läjän lankoja (Sisu), joita vuosia sitten ostin sormikkaita varten.

Nämä sormikkaat eivät ole teknisesti mitenkään taidokkaat, mutta tärkeät ihan muista syistä. Haastattelin tekstiilitaiteilija Maiju Ahlgrénia kymmenisen vuotta sitten. Siinä yhteydessä ihastelin hänen kotisivuillaan olevia kirjoneulesormikasmalleja ja kysyin, mistä mallin voisi saada. Kun niitä ei ollut saatavilla, Maiju lupasi opettaa minulle. Silloin tein ensimmäiset (kirjo)neulesormikkaani. Kun olin tehnyt ensimmäiset jämäjämälangoista, lupasin itselleni, että saan seuraaviin ostaa uudet langat. Niistä langoista tein nuo sormikkaat.

Ja lankojahan jäi, sillä intouduin ostamaan tosi monta kerää... Ne kerät löysin ja keksin, että niistäpä voin tehdä kirjan ohjeella Peppi-jämälankasukat. Vaivauduin oikein punnitsemaan langat ja kirjasin luvut ja värimallit.

Kuudestatoista väristä varmaan saa aikaiseksi aika mukavat sukat. Raitoja en ole vielä suunnitellut, sen teen, jahka saan tikuteltua ne säärystimet valmiiksi.